Säädösten määrätietoisella sujuvoittamisella tuloksia

Ministeriöissä on tehty nyt 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen. Tavoitteena on ollut helpottaa kansalaisten arkea ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Toimintatapoja on uudistettu normeja purkamalla, digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja edistämällä sekä kokeiluja hyödyntämällä.

Kärkihankkeesta vastaava liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on tyytyväinen siihen, mitä hankkeen aikana on saavutettu.

– Tämän hallituskauden aikana on suunnitelmallisesti uudistettu koko lainsäädäntökulttuuria ja viranomaisten toimintatapoja. Säädöksiä on sujuvoitettu ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia otettu laajasti käyttöön. Kansalaisten ja yritysten arkea helpottaa se, että hallinnollista taakkaa on purettu järjestelmällisesti kaikilla hallinnonaloilla. Merkittävänä asiana pidän myös sitä, miten lainsäädännön vaikutusten arviointityöhön on panostettu ja näin edistetty paremman sääntelyn kulttuuria, toteaa ministeri Berner.

– Lainsäädännön valmistelu on ministeriöiden päätyötä ja toivon, että nyt hyviksi todetut toimintamallit ovat jatkossakin luonteva osa lainsäädäntötyötä, jatkaa Berner.

Lainsäädäntökulttuuria kehitetty

Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan lainsäädännön arviointineuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Lisäksi pyritään kehittämään yleistä lainvalmistelukulttuuria. Lainsäädännön arviointineuvoston keskeisenä tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Arvioinnit ovat keskittyneet taloudellisiin vaikutusarvioihin, mutta myös muita vaikutusalueita on arvioitu.

Yksi yhdestä –periaatetta on kokeiltu työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä ja sitä laajennetaan myös muihin ministeriöihin. Yksi yhdestä -periaate tarkoittaa sitä, että hallinnolle tulee korvata yrityksiin kohdistuvat kansallisesta sääntelystä johtuvat suorat sääntelytaakan lisäykset vastaavan arvioisella taakan keventämisellä toisessa yhteydessä.

Oikeusministeriön johdolla on valmisteltu ehdotus uusiksi hallituksen esitysten laatimisohjeiksi. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön syksystä 2019. Toimintatapojen uudistamista ja julkisen hallinnon kehittämistä varten on julkaistu uusi lainvalmisteluopas. Kokeilulakioppaaseen on koottu ohjeita lainvalmistelijoille tilanteisiin, joissa kokeilun toimeenpano edellyttää erityisen kokeilulain säätämistä.

Itä-Suomen yliopisto tulee arvioimaan säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen toteutumisen onnistumisen. Tavoitteena on luoda parempia välineitä lainvalmisteluun säädösten sujuvoittamiseksi tulevaisuudessa. Tuloksia saadaan kesällä 2019.

Parempaa sääntelyä myös EU-tasolla

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on peräisin EU:sta. Suomi on jatkanut työtä EU-sääntelyn parantamiseksi ja lainsäädäntötyöhön liittyvien toimintatapojen uudistamiseksi EU-tasolla. Euroopan komissio arvioi parhaillaan, miten sääntelyä yksinkertaistavassa REFIT-ohjelmassa on edistytty.

Ministeri Berner pitää tärkeänä sitä, että ministeriöissä tehdään tiivistä yhteistyötä EU-lainsäädäntöön vaikuttamiseksi.

– Lainsäädäntö on yhä enemmän horisontaalista, ja vaikutuksia tulee arvioida kaikissa vaiheissa ja eri näkökulmista. Pidän tärkeänä, että EU:ssa jatketaan määrätietoisesti sääntelyn selkeyttämistä, toteaa Berner.

Mitä seuraavaksi?

Säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmä jatkaa työtään kevään 2019. Säädöshankkeiden etenemistä voi seurata www.norminpurku.fi-sivuston, ministeriöiden verkkosivustojen ja valtioneuvoston Hankeikkunan kautta.

Raportit ministeriöiden syyskauden 2018 hankkeista on saatavilla osoitteessa www.norminpurku.fi/hankkeet.

Tuloksia säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen toteutumisen onnistumisesta saadaan kesällä 2019.

Lisätietoja:

valtiosihteeri Jari Partanen, p. 040 591 1377

lainsäädäntöjohtaja Silja Ruokola, p. 040 580 0894

 

Syyskauden 2018 keskeisiä hankkeita ministeriöissä

 

Liikenne- ja viestintäministeriö

  • Liikennepalvelulain I ja II vaihe tulivat pääosin voimaan heinäkuun alussa 2018. Kolmas vaihe on eduskunnan käsiteltävänä. Liikennepalvelulaki mahdollistaa kuljetusten yhdistämisen.
  • Tieliikenteen kokonaisuudistuksella selkeytetään liikennesääntöjä sekä seuraamuksia, edistetään liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta, tienkäyttäjien yhdenvertaisuutta sekä automaatiota ja ympäristönsuojelua.
  • Lailla liikennejärjestelmästä ja maanteistä varmistetaan tienpidon laatu ja parannetaan laadun valvontaa. Lisäksi luodaan puitteet valtakunnalliselle, kaikki liikennemuodot kattavalle liikennejärjestelmäsuunnittelulle.
  • Katsastuslain muutoksella säilytettäisiin katsastustoiminta edelleen luvanvaraisena, mutta nykyistä toimilupasääntelyä muutettaisiin siten, että katsastusluvat myönnettäisiin toimijakohtaisena
  • Mahdollistetaan nopeusrajoitettujen (enintään 60 km/h) henkilöautojen käyttö nuorille. Ne toimisivat mopoautojen rinnalla tai niiden korvikkeena.
  • Mahdollistetaan mobiiliajokortti eli ajo-oikeuden osoittaminen Manner-Suomessa myös sähköisesti. Tunnustetaan Färsaarilla ja Grönlannissa myönnetyt ajokortit rajoitetusti.
  • Ajoneuvolain muutoksella mahdollistetaan suurempien moottorikelkkojen salliminen rajatuille reiteille.
  • Yksityistielain kokonaisuudistuksella selkeytetään säännöksiä ja vähennetään hallinnollista taakkaa. Uudistus antaa laajempaa toimivaltaa tiekunnille sopia toiminnastaan sääntöjensä puitteissa. Yksityisteiden omistajien asema paranee ja selkeytyy.
  • Vesiliikennelain kokonaisuudistuksessa lakiin kootaan vesiliikenteen kansalliset liikennesäännöt ja veneilijän käyttäytymisen sääntely ml. päällikkösääntely, vuokravenesääntely ja automaatio sekä viranomaisten toimivallan selkeyttäminen.
  • Luotsauslain muutoksella mahdollistetaan kansallisesti etäluotsaus
  • Ministeriön hallinnonalan virastouudistus vastaa muuttuneisiin asiakastarpeisiin
  • Traffic Management Finland Oy vastaa liikenteenohjauspalveluista vuoden 2019 alusta

 

Maa- ja metsätalousministeriö

  • Toteutettiin elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistus. Elintarvikealan toimijoiden ja valvontaviranomaisten taakka kevenee elintarviketurvallisuutta vaarantamatta.
  • Huoneistotietojärjestelmä perustettiin helpottamaan kaupankäyntiä. Vuoden 2019 alusta asunto-osakeyhtiöt perustetaan sähköisinä ja toukokuussa vanhoja asunto-osakekirjoja ryhdytään muuttamaan sähköiseen muotoon. Jatkossa osakastiedot ovat sähköisesti saatavilla eikä säilytyksestä tarvitse huolehtia.
  • Aktiiviviljelijämääritystä on helpotettu ja valvontaa kehitetty. Aktiiviviljelijän kieltolistasta luovutaan. Sen soveltaminen on ollut kuormittavaa viljelijälle ja hallinnolle. Monitorointivalvonta vähentää paikalla tehtävien valvontojen määrää.

 

Oikeusministeriö

  • Osakeyhtiölain muutoksella yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistetaan 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus. Muutoksen tavoitteena on helpottaa yritystoiminnan aloittamista.
  • Konkurssilain uudistuksella yksinkertaistetaan ja nopeutetaan konkurssimenettelyä. Lisäksi selkeytetään sitä, milloin ympäristölainsäädäntöä sovelletaan konkurssitilanteissa.
  • Valinnanvapautta nimiasioissa on lisätty
  • Oikeudenkäynneistä hallintoasioissa koskevan yleislain uudistus nopeuttaa valitusasioiden käsittelyä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

  • Korkeakoulutukseen hakeutumista joustavoitettiin ja helpotettiin. Korkeakoulujen yhteishaun ja erillisvalinnan käyttöaloja selvennetään ja lakeihin ehdotetaan lisättäviksi säännökset joustavammista hakumenettelyistä erillisvalinnoissa.
  • Opiskelijoiden siirtymistä korkeakoulun sisällä helpotettiin joustavoittamalla siirto-opiskelijoiden hakumenettelyä koskevia säännöksiä.

Puolustusministeriö

  • Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia kehitetään. Vapaaehtoisten maanpuolustuksen aseman vahvistetaan paikallispuolustuksessa.
  • Lisäksi yksinkertaistetaan kansalaisten asiointia Puolustusvoimien kanssa ja vähennetään viranomaisten hallinnollisia tehtäviä.

Sisäministeriö

  • Rahankeräysluvan hakemusmenettelyä kevennettiin
  • Kevennettiin väestönsuojien rakentamiskustannuksia ja väestönsuojarakentamiseen liittyvää hallintomenettelyä.
  • Nuohouspalvelujen tarjoamista vapautettiin.
  • Otettiin käyttöön start up -yrittäjien oma oleskelulupatyyppi.

Sosiaali- ja terveysministeriö

  • Osana Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) –muutosohjelmaa koko Suomeen luodaan perhekeskus-toimintamalli
  • On otettu käyttöön ikääntyneiden henkilöiden asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli
  • Työttömyysturvalakia muutettiin niin, että säännökset tukisivat osittaista työllistymistä ja lyhytkestoisen työn vastaanottamista
  • Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määriteltäisiin työttömyysturvalaissa jatkossa palkansaajaksi

Työ- ja elinkeinoministeriö

  • Työaikalain uudistuksella parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä
  • Sähkömarkkinalaki (datahub) edistää kilpailua sähkömarkkinalla ja madaltaa kynnystä uusille yrityksille.

Ulkoministeriö

  • Konsulipalvelulain ja ulkomaalaislain muutokset keventävät hallinnollista taakkaa.
  • Kehityspolitiikan ja -yhteistyön toimintatapoja on uudistettu

Valtiovarainministeriö

  • Tulorekisterillä siirrytään yksinkertaisempaan palkkatietojen ilmoitukseen. Työnantajat pystyvät vuoden 2019 alusta ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Työnantajien hallinnollinen taakka vähenee, ja verovalvonta reaaliaikaistuu. Tulorekisteri laajennetaan koskemaan myös eläkkeitä ja muita etuustuloja vuodesta 2020 alkaen. Laajennus helpottaa etuuksien hakemista ja tehostaa etuuspäätösten käsittelyä.
  • Tiedonhallintalailla edistetään tietojen monipuolista, sujuvaa ja turvallista hyödyntämistä julkisissa palveluissa. Yritysten ja kansalaisten hallinnollinen taakka vähenee, kun hallinnon asiakkaan ei tarvitse toimittaa samoja tietoja viranomaisille useaan kertaan. Kansalaiselta kysytään häntä koskevia tietoja jatkossa vain kerran, ja näitä tietoja käsitellään tietoturvallisella tavalla hallinnon asiakkaan oikeudet huomioon ottaen.

Ympäristöministeriö

  • Ympäristöllisten lupien yhden luukun menettely kehitettiin. Yhden luukun mallissa lupa-asiakas voisi kerralla hakea sähköisesti yhdeltä asiointipisteeltä useiden eri viranomaisten lupia. Lupa-asioita koordinoiva viranomainen hoitaisi yhteydet muihin lupaviranomaisiin asiakkaan puolesta. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa lupaprosessia.
  • Luodaan uusi ympäristölupamenettelyn korvaava ilmoitusmenettely.
  • Jätelain muutoksilla muutetaan yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa, yhteensovitetaan jätelaki ja hankintalaki sekä luodaan jätteiden ja sivuvirtojen sähköinen markkinapaikka.
  • Mahdollistetaan ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten asioiden käsittely sähköisesti.