Kohti parempaa ja sujuvampaa sääntelyä – kärkihankkeen loppuseminaarissa suunnattiin katse tulevaisuuteen

Säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeessa on hallituskauden aikana keskitytty toimintatapojen uudistamiseen ja hallinnollisen taakan keventämiseen. Lähtökohtana on ollut hallituksen tavoite nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle.

Tässä kärkihankkeessa on purettu ja uudistettu normeja, mutta ennen kaikkea sujuvoitettu prosesseja, kehitetty lainvalmistelua ja vaikutusten arviointia. On myös edistetty sähköisiä palveluja ja hyödynnetty kokeiluja.

Kaikki ministeriöt ovat olleet sitoutuneita tähän työhön ja ovat vastanneet omien hallinnonalojensa säädösten sujuvoittamisesta. Kärkihankkeesta on vastannut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Toimeenpanoryhmä on vastannut hankkeen kokonaiskoordinoinnista ja suunnitelmallisuudesta valtiosihteeri Jari Partasen johdolla.

Toimeenpanoryhmän työ päättyi loppuseminaariin 22.3.2019.

Valtiosihteeri Jari Partanen kiitti ministeriöitä hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana ja toivoi, että hankkeen aikana muotoutuneet hyvät käytännöt tulisivat luontevaksi osaksi lainvalmistelutyötä jatkossakin. Lainvalmistelukulttuurin kehittäminen on ollut olennainen osa kärkihanketta.

– Hyvä lainvalmistelu on kaiken ydin. Siihen pitää varata resursseja, sitä pitää johtaa ja huolehtia jatkuvasta koulutuksesta, totesi Partanen.

Säädöksistä sujuvia ja paremmin ymmärrettäviä

Itä-Suomen yliopisto arvioi säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen. Professori Anssi Keinänen ja tutkijatohtori Harriet Lonka kertoivat arvioinnin alustavia havaintoja. Arvioinnin tulokset valmistuvat kesällä 2019.

Ministeriöissä pidetään tärkeänä, että sujuvoittamisen merkitykseen kiinnitetään huomiota, sen tulisi olla osa säädösjohtamista.

Sääntelyn tarpeen arviointi tulisi nähdä suunnitelmallisena toimintana. Vaikutusten jälkiseurantaa on toivottu toiminnan kehittämisen työvälineeksi.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen totesi lainsäädännön sujuvoittamistyön olevan olennaista, ja lähtökohtana tulisi olla rakenteet ja prosessit. Lainvalmistelu tulisi ymmärtää ammatillisena, ei poliittisena professiona.

Vaikutusten arviointia ennen ja jälkeen

Lainsäädännön arviointineuvoston perustaminen oli yksi kärkihankkeen toimista. Arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen totesi laajan kansainvälisen näkemyksen olevan, että hyvä vaikutusten arviointi parantaa lainvalmistelun laatua.

Arviointineuvostolla on laaja mandaatti, mutta se on melko ohuesti resursoitu. Arviointifokus on holistinen, ja tämä onkin Suomen järjestelmän vahvuus. Mukana ovat taloudelliset, viranomais- ja ympäristövaikutukset sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset.

Myös arviointineuvosto on pohtinut lainsäädännön vaikutusten jälkiarviointia.

Valtioneuvosto asetti 22.3. lainsäädännön arviointineuvoston uudelle toimikaudelle, joka kestää 14.4.2022 asti.

Koko hallinnon yhteinen asia

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn kertoivat omien ministeriöidensä sujuvoittamistyöstä.

MMM:n toimialalla on kärkihankkeen aikana toteutettu yli 60 sujuvoittamiseen liittyvää hanketta. Tärkeää on ollut toimintatapojen uudistaminen ja sujuvoittaminen myös hallinnonalan virastoissa ja on perustettu mm. uusi Ruokavirasto.

YM:ssä on kuluvalla vaalikaudella uudistettu merkittävästi ympäristöllisiä menettelyjä koskevaa lainsäädäntöä, on kehitetty mm. sähköinen yhden luukun periaate. Asiakaslähtöisyys ja vaikutusarvioinnin merkitys ovat korostuneet. Viestinnän ja lainvalmistelun yhteistyökin on tiivistynyt kärkihankkeen aikana.

Valiokuntaneuvos Marja Ekroos toi seminaariin eduskunnan ympäristövaliokunnan näkökulmia. Valiokunta on pitänyt ympäristölupamenettelyn sujuvoittamista ja keventämistä kannatettavana, kun huolehditaan ympäristönsuojelun tasosta ja turvataan osallistumisoikeus ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Hallinnollisen taakan keventämistä olennaisempaa on kuitenkin päätösten ennakoitavuuden parantaminen.

Seminaarin puheenvuoroissa kiiteltiin hyvää, poikkihallinnollista yhteistyötä. Puheenvuoroissa korostui myös vahva sitoutuneisuus lainvalmistelukulttuurin kehittämiseen.